1880 -luvulla alkoi suomalaisen taiteen kultakausi. Suomen Taideyhdistys oli perustettu, taiteen perusopetus aloitettu, talous noususuhdanteessa ja taidetta tehtiin paatoksella ja kansallishenkisessä mielessä. Tuon ajan merkittävimpiä taiteilijoita olivat:
Akseli Gallen-Kallela
Taidemaalari, joka uransa alussa maalasi realistisia kansankuvauksia, ja sittemmin romanttisia Kaleva- ja Karjala-aiheita. Gallen-Kallela paitsi maalasi tauluja ja freskoja, teki hän grafiikkaa ja suunnitelmia huonekaluihin ja tekstiileihin. Toimiessaan Marsalkka Mannerheimin adjutanttina suunnitteli hän myös itsenäiselle Suomelle kunniamerkkejä sekä armeijan uniformuja. Kuuluisimpia Gallen-Kallelan töitä ovat Sammon taonta sekä Lemminkäisen äiti.
Pekka Halonen
Kansallisromanttista tyyliä edusti Pekka Halonen, joka kuvasi maalauksissaan suomalaista luontoa ja sielunmaisemaa. Hänen töissään oli myös kansainvälisiä vaikutteita, symbolismia ja koristeellisuutta. Halonen maalasi myös alttaritauluja. Tunnettuja Halosen töitä ovat Neiet niemien nenissä sekä Tienraivaajia Karjalassa.
Albert Edelfelt
Albert Edelfelt oli kansainvälisestikin tunnettu ja kosmopoliitti taidemaalari, joka aloitti uransa historiallisilla maalauksilla, mutta sittemmin keskittyi naturalistisiin sekä uskonnollisiin maalauksiin. Edelfelt toimi myös graafikkona ja kuvittajana, ja esimerkiksi Runerbergin runokoelma Vänrikki Stoolin tarinat on alkujaan Edelfeltin kuvittama. Edelfeltin maalauksia ovat esimerkiksi Leikkiviä poikia rannalla sekä Lapsen ruumissaatto. Vuonna 2017 löytyi Venäjältä museosta kadoksissa ollut Edelfeltin maalaama teos suuriruhtinaan pojista.
Helene Schjerfbeck
Aikakauden harvoja kuluisia naismaalareita edustaa Helene Schjerfbeck. Hän maalasi alkuaikoina myös historiallisia maalauksia joita ei tuolloin katsottu hyvällä. Myöskään hänen myöhempien aikojen pelkistettyä maalaustyyliään ei vielä tuolla aikakaudella ymmärretty. Schjerfbeck aloitti maalaamalla realistisia ja impressionistisia töitä, siirtyi sitten pikkuhiljaa realistisemman tyylin kautta pelkistetympään ilmaisuun, jossa loppuaikoina oli abstrakteja piirteitä. Töistään kuuluisimpia ovat Haavoittunut soturi hangella sekä taiteilijan lukuisat omakuvat.
Eero Järnefelt
Eero Järnefelt oli kunnianhimoinen ja tuottelias taiteilija sekä graafikko. Hän toimi myös piirustuksen opettajana ja oli aktiivisesti mukana Suomen taideakatemiassa. Järnefeltin maalaustyyli oli realistista kuvausta, ja hän maalasi erityisesti Kolin maisemia sekä muotokuvia. Pääteoksena pidetään hänen työtään Raatajat rahanalaiset.
Emil Wikström
Kuvanveistäjä, jonka kuuluisia töitä on esillä Helsingissä, kuten Elias Lönnrotin ja J.V. Snellmanin hautamuistomerkit, sekä Lyhdynkantajat -patsas rautatieasemalla. Wikström olikin nimenomaan julkisten monumenttien tekijä, ja hänen opissaan on ollut moni muu nuoremman sukupolven kuvanveistäjä.