[ivcs]
Type: article
Parent page: Pohjoismainen arkkitehtuuri
[/ivcs]

Pohjoismainen funktionalismi

Amerikasta alkunsa saanut bauhauslainen funktionalismi tuli Pohjoismaiseen arkkitehtuuriin pikkuhiljaa korvaamaan 1920 -luvun uusklassismin. Runsaiden kertaustyylien jälkeen uusklassismi oli jo oli tuonut mukanaan arkkitehtuurisen suunnittelun ja designin yksinkertaistumisen ja pelkistetymmän muotoilun erityisesti rakennusten julkisivuihin. Tukholman maailmannäyttelyssä vuonna 1930 funktionalismi ajoi itsensä lopullisesti läpi pääsuunnittelija Gunnas Asplundin myötä. Muualla Euroopassa funktionalistista tyyliä kutsuttiin uusasialliseksi tai rationaaliseksi, mutta voimakkaimmin se vaikutti juuri Pohjoismaiseen rakentamiseen ja designiin.

Funktionalismin perusajatuksena on että esine tai rakennus suunnitellaan palvelemaan käyttötarkoitustaan mahdollisimman hyvin, ja tuolloin siitä karsitaan kaikki ylimääräinen pois, kuten esimerkiksi koristelu. Ajatuksena on myös kokonaisvaltaisesti miettiä tilan tai esimerkiksi asemakaavan tarkoituksenmukaisuutta, ja suunnitella tietyt toiminnot tietyille alueille.

Funktionalismin yleistymisen myötä huonekalujen massatuotanto pääsi yleistymään ja erilaiset moduuleina rakennettavat talot ja niiden osat tulivat mahdollisiksi. Rakentaminen nopeutui ja tuli kustannustehokkaammaksi. Rakennusmateriaaleista raudoitettu betoni yleistyi sillä siitä oli helppo valmistaa tyylisuunnalle tyypillisiä suoria ja eleettömiä pilareita sekä laajoja tasaisia pintoja. Kulmikkaat, vaakasuorat, aineettoman tuntuiset rappaus- ja lasipinnat yleistyivät.

Ajan myötä huomattiin kuitenkin että kaikki funktionalismin hengen mukaiset toteutukset eivät olleet käytännöllisiä, joten esimerkiksi valkoisuus, tasakatot ja valtavat lasipinnat jäivät pois ja tyyliä hieman pehmennettiin. Näin muuttuneena ja uusin maustein tyyli kuitenkin jäi pysyväksi osaksi pohjoismaista arkkitehtuuria ja designia joka edelleen on selkeästi oma erottuva suunnittelun tyylilajinsa.

Alvar Aalto

Suomalaisista suunnittelijoista kuuluisin funktionalismin suunnannäyttäjä oli Alvar Aalto, jonka alkuaikojen töissä näkyy funktionalismi selkeästi yksinkertaisina, kauniina ja geometrisinä muotoina ja rakennusten värinä oli usein valkoinen. Näistä töistä kuuluisimpia ja tyypillisiä esimerkkejä ovat mm. Vuoksenniskan kirkko ja Paimion parantola sekä Finlandia -talo.

Sota-aikojen jälkeen Aallon tyyli alkoi muuttua maanläheisemmäksi ja mukaan tulivat elävät tiilipinnat sekä käytännöllisempi energiatehokkaampi tilakäsitys. Aalto oli paitsi arkkitehti, myös huonekalujen ja lasiesineiden suunnittelija ja hänen työnsä ovat edelleen vahvasti esillä jokapäiväisessä suomalaisessa arjen ja juhlan designissa.

Arne Jacobsen

Tanskalaisen modernismin ja funktionalistisen tyylin suunnittelija oli Arne Jacobsen. Hän oli myös Aallon tavoin paitsi arkkitehti, myös huonekalusuunnittelija. Jacobsen suunnitteli suuria asuinalueita sekä julkisia rakennuksia kuten Bellevue -teatterin, Århusin kaupungintalon sekä Kööpenhaminan SAS Royal Hotellin. Jacobsenin huonekaluista tunnetuin on Muurahais-tuoli.