[ivcs]
Type: article
Parent page: Suomalainen arkkitehtuuri
[/ivcs]

Varhaisen arkkitehtuurin ajasta on säilynyt lähinnä kirkkoja ja linnoja

Suomalainen nähtävillä oleva arkkitehtuuri on verrattain nuorta, sillä varhaisen arkkitehtuurin ajalta ennen 1700 -lukua on säilynyt rakennuksia vain vähän. 1700 -lukua vanhemmat keskiaikaiset kaupunkikeskustat puuttuvat lähes kokonaan, sillä Suomessa ne rakennettiin puusta, eivätkä ole siksi säilyneet tähän päivään kuten monissa monissa Euroopan maissa.

Vanhimpia säilyneitä rakennuksia ovat keskiaikaiset kivikirkkomme, jaoita on 73 kappaletta. Näistä yhtenä merkittävimpänä voidaan pitää Turun tuomiokirkkoa, joka alunperin 1200 -luvulla rakennettiin puusta mutta joka muutettiin 1300 -luvulla kivikirkoksi. Kirkkoa on laajennettu ja muutettu vuosisatojen varrella mutta se on edelleen tyypiltään ainoa goottilaistyyppinen katedraalimme. Muita keskiajalta säilyneitä kivirakennuksia ovat 1200 -luvulta alunperin olevat Turun ja Hämeen linnat.

Porvoon kirkko on 1400 -luvun tyypillisin tyylinäyte, ja tuolla vuosisadalla rakennettiin myös useita tähän päivään hyvin säilyneitä harmaakivikirkkoja.

1500- ja 1600 -luvulla rakennettiin useita kivirakennuksia yksityisasunnoiksi, mutta tähän päivään saakka säilyneitä ovat vain Louhisaaren kartano sekä Sarvilahden kartano. Pääosin talojen rakennusmateriaalina oli tuolloinkin puu, eikä puisia asuinrakennuksia tuolta ajalta ole säilynyt yhtään.

Vanhoja kaupunkeja ja ruukkeja 1700 -luvulta tähän päivään

1700 -luku oli jälleenrakennuksen aikaa. Yksi esimerkki tuon ajan arkkitehtuurista on Hämeenlinnan kaupungin kahdeksankulmainen kaava, joka on edelleen suunnittelun pohjana vaikka tuona ajan rakennuksia ei enää olekaan. 1700- ja 1800 -luvun puisia vanhoja kaupunginosia on kuitenkin säilynyt muutamia esimerkiksi Porvoossa, Tammisaaressa ja Raumalla.

Suomenlinna on 1700 -luvulta yksi hienoimmin säilynyt kokonaisuus, jossa on hyvin näkyvillä tuon ajan kivirakentaminen ja harvinaiset kiviset asuintalot. Ruukkialueita rakennettiin myös useita kuten Mustion ja Teijon ruukkialueet kartanoineen, ja niissä on säilynyt runsaasti arkkitehtuuria 1700- ja 1800 -luvuilta.

1800 -luvulla alkoi suomalaisen arkkitehtuurin uusi kausi, ja sen aikaisia sekä myöhempiä tuotoksia onkin runsaasti jäljellä. C.L Engel oli yksi 1800 -luvun merkittävimpiä ja tuotteliaimpia arkkitehtejä. Hänen kädenjälkeään on nähtävillä runsaasti esimerkiksi Helsingissä jonka rakennustöiden pääarkkitehti hän oli. Engel myös suunnitteli Turun jälleenrakentamisen kaavan vuoden 1827 tulipalon jälkeen.

1900 -luvulla Alvar Aalto toi aivan uutta funktionalistista näkemystä suomalaiseen arkkitehtuuriin ja designiin. Aallon työn tuloksia on nähtävissä vielä tämän päivänkin suomalaisessa muotoilussa.