Alvar Aalto on Suomen kansainvälisesti tunnetuin arkkitehti ja suunnittelija. Alvar Aalto edusti tyylisuunnaltaan modernismia ja hän suunnitteli mm. useiden kaupunkien keskustoja, yksittäisiä taloja sekä muotoili useita klassikoiksi päätyneitä huonekalusteita. Aallon merkitys niin suomalaiselle kuin kansainväliselle arkkitehtuurille on kiistaton. Hänen arkkitehtuurinsa oli erottuvaa, ja siinä otettiin loistavasti huomioon rakennuksen suhde ihmiseen ja luontoon, käyttäen hyväksi kaarevia ja luonnollisia muotoja sekä korkealaatuisia, erikoisempia materiaaleja ja tekstuureja jotka herättivät helposti tunteita ihmisissä.

Alvar Aalto syntyi 3.2.1898 Kuortaneella, ja muutti perheensä mukana Jyväskylään vuonna 1905. Ylioppilaaksi Aalto valmistui vuonna 1916, ja pian hänet valittiin opiskelijaksi tuolloiseen Teknilliseen korkeakouluun, josta Aalto valmistui arkkitehdiksi 1920-luvun alussa. Tästä alkoi Aallon kunniakas tie maailmanmaineeseen ja huippuarkkitehdiksi. Ensimmäiseksi Aalto perusti arkkitehtitoimiston Jyväskylään vuonna 1921, ja täällä hän myös tapasi tulevan vaimonsa. Hieman myöhemmin Aalto muutti Turkuun, viihtyen siellä aina vuoteen 1933 asti. Alvar Aallon vaimo, Aino oli itsekin suunnittelija, ja hän oli erikoistunut sisähuoneistojen ja huonekalujen suunnitteluun. Tämä oli oleva myös ratkaisevaa Aallon uralle, sillä nyt hänellä oli läheinen kritisoija ja alan ammattilainen kumppaninaan, ja näin Aalto kehittyi aina vain paremmaksi. Vuonna 1932 valmistui Aallon ensimmäinen merkkiteos, funktionalismia edustava Paimion parantola, joka kiinnitti myös kansainvälistä huomiota. Nyt pääkaupungin tuulet kutsuivat nosteessa olevaa arkkitehtia, ja vuodesta 1933 Aalto pitikin arkkitehtuuritoimistoa Helsingissä, Munkkiniemessä aina 1950-luvulle asti. Alvar Aalto suunnitteli jopa tyylikkäitä tehdasrakennuksia, kuten huomataan Sunilan tehtaasta Kotkan lähellä.

Aalto aloitti yhteistyön Ahlströmin kanssa 1930-luvun lopussa, suunnitellen yleispiirrustuksia ja alueita yhteisöille, ja monet näistä toteutettiinkin Ahlströmin tehdasalueille. Hän suunnitteli rakennuksia myös Typpi Oy:lle. Talvisodan aikana Aalto vieraili Yhdysvalloissa asti, ja hänet olisikin haluttu professoriksi useampaan paikkaan, joskin sodan jälkeen hänellä oli professuuri eräässä Yhdysvaltain arvostetuimmista teknillisistä yliopistoista, MIT:ssa aina 1940-luvun loppuun. Tässä vaiheessa Aalto oli jo niin kovassa nosteessa, että hänen suunnittelemia rakennuksia alkoi löytyä mm. Ranskasta, Italiasta, Yhdysvalloista ja Sveitsistä. Aalto ei kuitenkaan unohtanut koskaan kotimaataan; hän suunnitteli Suomeen rakennusten lisäksi mm. Seinäjoen ja Rovaniemen keskustat kaavoineen. Muita mainittavia rakennuksia tältä ajalta mm. Aalto-yliopiston kampus Espoon Otaniemessä ja kulttuuritalo Helsingissä. Maininnan heti tähän väliin Aallon upeimpina teoksina ansaitsevat myös Villa Mairea Noormarkussa, Finlandia -talo Helsingissä ja Rovaniemen kaupungintalo. Alvar Aalto kuuluu yhä edelleen Suomen kansainvälisesti menestyneimpiin ja kuuluisimpiin henkilöihin, ja hänen kokonaisvaltaiset arkkitehtuurin taideteokset tulevat varmasti olemaan ikuisesti suojeltuja, tuleville sukupolville.