Pohjoismaisen arkkitehtuurin tyylisuunnat ovat mukailleet kautta historian eurooppalaisen rakentamisen suuntauksia. Usein Ranskasta tai Italiasta lähtöisin olevat tyylit rantautuivat Ruotsin kautta Suomeen saakka. Länsinaapuristamme Ruotsista löytyy useampia näiden tyylien mukaisia rakennuksia kautta vuosisatojen, mutta myös Suomessa on säilynyt erityyppistä rakennuskantaa.
Romaaninen tyyli
Vuosina 1000 – 1250 vallitsi Euroopan arkkitehtuurissa romaaninen tyyli. Siihen kuului kivestä rakennettuja rakennuksia joissa oli pyöreitä holvikaaria, paksuja seiniä, pieniä ikkunoita, ja kirkoissa keskilaivassa tynnyriholvi. Parhaiten tyylisuunta tulikin esille kirkoissa ja suurilla saleissa. Romaaniseen tyyliin kuuluivat myös suurikokoiset veistokset sekä freskot ja verhoilut. Ruotsissa romaanista tyyliä edustaa Lundin tuomiokirkko.
Goottilainen arkkitehtuuri
Tyypillinen piirre 1100 -luvun goottilaisessa arkkitehtuurissa ovat korkeat rakennukset joissa on suippoja ja teräväkärkisiä huippuja. Kaaret ovat myös suippoja ja runsaasti koristeltuja, ja tornien huipulla on ristikukkia. Tyyliin kuuluu myös värikkäät ikkunalasit. Turun tuomiokirkko on Suomessa rakennettu goottilaiseen tyyliin, Ruotsissa puolestaan Uppsalan tuomiokirkko.
Palladiolainen arkkitehtuuri
Antiikin roomalaista tyyliä jäljittelevä 1500 -luvun palladismi on Italiasta lähtöisin oleva kertaustyylisuunta. Valkoinen marmori, pylväät ja kolmiopäädyt ovat tyypillisiä palladismille. Suomessa tämän tyylistä rakennuskantaa ei ole, mutta Louhisaaren kartanosta on löydetty joitain vaikutteita palladiolaisesta arkkitehtuurista. Ruotsin Tukholman Ritarihuone on rakennettu tämän tyylisuunnan mukaan.
Kustavilainen eli uusklassistinen tyyli
Ruotsista lähtöisin olevan kustavilaisen tyylin toi matkoilta mukanaan 1700 -luvulla kuningas Kustaa III sekä poikansa Kustaa IV Aadolf. Tyylin arkkitehtuuri oli klassisen yksinkertaista ja ankaraa, ja ajan kuluessa tyylisuunta pelkistyi entisestään. Esimerkiksi rakennuksissa julkisivut muuttuivat hyvin yksinkertaisiksi ja koruttomiksi. Suomessa esimerkkinä kustavilaisesta tyylistä on Hämeenlinnan kirkko.
Empiretyyli
Koristeellisessa ja juhlallisessa, sisustuksessa ja taiteessaan runsaassa 1800 -luvun empiretyylissä käytettiin paljon koristeellisia ornamentteja, patsaita, pronssisia sekä kultaisia värejä, raskaita ja laskeutuvia tekstiilejä. Arkkitehtuuri oli suoraviivaista ja jäykkää, siinä oli aumakattoja, holvikaaria, pylväitä ja kylmiä värejä. Ruotsissa on Rosendahlin linna esimerkki empiretyylisestä arkkitehtuurista.
1920 -luvun klassismi
Empiretyylin jälkeen palattiin Pohjoismaissa 1920 -luvulla takaisin yksinkertaiseen ja koruttomaan tyyliin, sileisiin pintoihin ja yksinkertaisiin julkisivuihin. Klassismissa yleensä sisätilat ovat kuitenkin koristeellisimpia kuin julkisivut. Suomessa esimerkiksi Helsingin Töölössä on klassismin mukaan rakennettuja, tiivisti toisissaan kiinni olevia ja julkisivultaan yksinkertaisia asuintaloja.