Julisteista tulevat meille yleensä ensimmäisenä mieleen kaupan seinien tapahtumailmoitukset ja kadunvarsien mainokset. Alkuperältään juliste onkin tiedotusväline. Monille ovat lapsuudesta tuttuja myös seinille nastoilla kiinnitetyt bändien ja eläinten kuvat, joiden tarkoitus oli lähinnä koristaa seiniä ja tuoda omat mielenkiinnon kohteet lähelle. Miten hienoa oli, jos lehden välissä oli taiteltuna juliste! Julisteella on kuitenkin myös tiedotustarkoituksesta irrallinen, itsenäinen arvonsa. Vaikka sitä ei aina tule ajatelleeksi, julistetaide on oma arvostettu taidemuotonsa, joka on sekä kuvataidetta että graafista muotoilua. Myös suomalaisessa taiteessa julisteilla on oma pitkä historiansa.
Akseli Gallen-Kallela on tunnettu ennen muuta realistisista kansankuvauksistaan sekä Kalevala -aiheisista maalauksistaan, kuten Sammon taonta. Hän oli kiinnostunut kuitenkin myös taidegrafiikasta, ja häntä voi ajatella myös ensimmäisenä suomalaisena julistetaiteilijana. Gallen-Kallelan taidegrafiikat innoittivat myös muita suomalaisia taiteilijoita, joista monet erikoistuivat julisteisiin. Julistetaiteen kenttä on tietenkin ollut läheisessä yhteydessä mainosgrafiikkaan, ehkä jopa selkeämmin kuin perinteiseen kuvataiteeseen. Esimerkiksi kuuluisa suomalainen julistetaiteilija Oscar Furuhjelm työskenteli mainosten suunnittelijana sekä pilapiirtäjänä. Furuhjelmin töissä selkeä ja omaleimainen värimaailma yhdistyy käytännölliseen ja kauniiseen sommitteluun.
Julistetaiteen kultakauden voi ajatella sijoittuvan 1900 -luvun alkuun, jolloin sellaiset art nouveau -taiteilijat kuin Alphonse Mucha vaikuttivat. Monille ovat tuttuja myös vaikkapa J.C. Leyendeckerin paitamainokset. Paitamerkki on jo unohtunut, mutta julisteiden taiteellinen arvo säilyy. Vaikka digitalisaatio onkin muuttanut mainontaa perustavanlaatuisesti, juliste taidegrafiikan muotona on pysynyt elinvoimaisena. Modernia suomalaista julistetaidetta säilyttää Lahden taidemuseon yhteydessä sijaitseva julistemuseo. Tässä erikoismuseossa graafisen muotoilun ammattilaisten veikeän kujeilevat, ajan henkeä huokuvat sekä tyylikkään viileät julisteet säilyvät osana suomalaista taidehistoriaa.
Koska juliste on jo perusajatukseltaan tarkoitettu suurten ihmisjoukkojen nähtäväksi, julistetaiteesta ei ole tullut elitististä pienen asiantuntijajoukon taidetta. Päinvastoin, juliste on kotonaan kaikkialla missä on ihmisiä ja elävää arjen kulttuuria. Juliste sopii tietysti erinomaisesti myös kodin sisustukseen. Vaikka et enää haluaisikaan teipata sängynpäätyäsi täyteen lempibändiesi kuvia, saatat haluta kehystää seinällesi tyylikkään keikkajulisteen. Myös muiden sinulle tärkeiden tapahtumien mainosjulisteista saa kehystämällä persoonallista seinätaidetta. Julisteista voi siis tehdä taidetta, mutta tämä toimii myös toisin päin. Kuuluisista taideteoksista tehdään nimittäin jatkuvasti laadukkaita julisteita. Perinteisen Mona Lisan valokuvasta tehdyn julisteen sijaan kannattaa kuitenkin harkita, haluaisitko mieluummin seinällesi julisteen, jossa Mona Lisa hymyilee osana taidenäyttelyä mainostavaa julistetta. Tällöin juliste on ehkä aidoimmillaan. Sehän on tehty luontevaksi osaksi ihmisten arkea, kertomaan tarinaansa taiteen ja taidokkaan mainosviestinnän liitoskohdassa.