Vanha Rauma 1500 – 1800 -luvut
Jo keskiajalta peräisin olevan asemakaavan mukainen Rauman puutaloalue on Pohjoismaiden laajin ja parhaiten säilynyt historiallinen puutaloalue. Kadut kulkevat siis edelleen samoilla kohdin kuin 1500 -luvulla. Vanhan Rauman tähän päivään saakka säilyneet rakennukset ovat pääosin 1700- ja 1800 -luvuilta, kivikirkko kuitenkin jo 1500 -luvulta. Kaikkiaan vanhoja rakennuksia on noin 600. Viimeisin tulipalo on tehnyt tuhojaan kaupungissa 1682, monissa muissa vastaavissa kohteissa tuon ajankohdan jälkeen, minkä vuoksi Vanha Rauma on ainutlaatuinen esimerkki hyvin säilyneestä puukaupunkikeskustasta.
Suomenlinna 1700 -luku
Helsingin edustalla sijaitsevan Suomenlinnan rakentaminen oli 1700 -luvun merkittävin rakennushanke silloisessa Ruotsin vallan aikaisessa Suomessa. Rakennustyöt alkoivat vuonna 1748, ja rakennussuunnitelman laati Augustin Ehrensvärd. Linnoituksen alueelle muutti tuolloin noin 6000 asukasta, enimmäkseen rakennuksella työskenteleviä sotilaita perheineen. 1764 – 1771 rakennettiin linnoitukseen Suomen ensimmäisiä kivikerrostaloja upseeriperheiden asunnoksi. Kivitalojen lisäksi rakennettiin myös puisia taloja sekä linnoitusmaisia kurtiinitaloja. 1800 -luvulla rakennettiin lisää puisia huviloita ja rakennuksia, mutta ne ovat kaikki tuhoutuneet.
Asunnoissa ei ollut juoksevaa vettä, viemäriä eikä vesiklosetteja. Rakennuksiin muurattiin kuitenkin kaakeliuuneja jotta asumismukavuutta saatiin parannettua. Näillä heikoilla varustuksilla taloissa asuttiin aina 1970 -luvulle saakka, jolloin jo huonokuntoisiksi päässeitä rakennuksia alettiin kunnostaa taas asumiskelpoisiksi ja varustuksiltaan nykyaikaisiksi. Nykyisin Suomenlinnassa on asuntoja noin 350 ja niissä asukkaita 800.
Hvitträsk 1900 -luku
Arkkitehtien Eliel Saarisen, Herman Geselliuksen sekä Armas Lindgrenin itselleen rakennuttama upea Hvitträsk sijaitsee Kirkkonummella Viträsk -järven rannalla. Jylhässä ja luonnonkauniissa maisemassa sijaitseva Hvitträsk on tyypillinen tuon ajan kansallisromanttinen rakennus, jonka materiaaleina on käytetty hirttä, luonnonkiveä, paanuja ja rappausta.
Hvitträskissä oli kaikkien kolmen arkkitehdin itselleen suunnittelemat kodit, kaksi päärakennuksessa ja yksi erillinen Lille Villa -rakennuksessa. Rakennuksessa sijaitsi myös arkkitehtitoimisto. Kolmikko ei asunut Hvitträskissä kovin kauaa yhdessä, mutta rakennus oli yksityisessä asuinkäytössä kuitenkin aina vuoteen 1968 saakka. 1922 päärakennuksessa ollut tulipalo tuhosi siitä yhden hirsisiiven, joka on rakennettu uudelleen hieman kivestä pienemmällä mittakaavalla suunnittelijanaan Eero Saarinen. Hvitträsk on restauroitu alkuperäiseen asuunsa ja myös siellä olleet kalusteet on pääosin hankittu takaisin Museoviraston toimesta 2000 -luvulla.