Yksinhuoltajaäidin kasvattama Wivi Lönn raivasi tiensä suomalaisen arkkitehtuurin huipulle aikana, jolloin naisia ei juuri edes hyväksytty alan kouluihin. Hänen kätensä jälki näkyy nykyään useissa jugend -tyylin rakennuksissa ympäri maata, mutta etenkin Tampereella ja Jyväskylässä, joissa hän asui aktiivisen uransa aikana. Yksityiskotien ja koulujen suunnitteluun erikoistunut Lönn on eräs tunnetuimmista suomalaisista arkkitehdeistä.
Wivi Lönn syntyi Tampereella vuonna 1872. Perheen taloudellisista vaikeuksista ja opintojen pitkittymisestä huolimatta Lönn sai keskikoulun suoritettua, ollen matematiikassa luokkansa paras. Koulutusmyönteisen ja itsellisen äidin inspiroima Lönn hakeutui opiskelemaan teknistä alaa ja myöhemmin arkkitehtuuria. Naisiin ei tällä alalla ollut totuttu, mutta Lönn menestyi opinnoissaan erinomaisesti. Hän perusti pian valmistumisensa jälkeen Tampereelle oman arkkitehtuuritoimiston, ensimmäisenä naisena Suomessa. Hän olikin alan uranuurtaja, jonka kunniaksi myös Suomen naisarkkitehtien yhdistys Architecta on perustettu.
Käytännöllistä Jugendia
1900-luvulla, kun Lönn aloitteli uraansa, arkkitehtuurin vallitseva tyylisuunta oli jugend eli art nouveau. Jugendin ajatuksena oli keksiä jotain uutta ja irrottautua uudelleen toistuvista historiallisista tyyleistä. Wivi Lönnin tyyli sopi hyvin ajan henkeen. Hänen suunnitelmansa voittivat useita kilpailuja ja hän teki usein yhteistyötä muiden ansioituneiden arkkitehtien kanssa. Kun hänet tunnettiin lisäksi taloudellisena ja tarkkana suunnittelijana, hänellä oli Tampereella asuessaan runsaasti tilauksia. Hänen toimistonsa työllisti useita apulaisia, monet heistä naisia.
Tampereella Lönnin suunnittelemia rakennuksia ovat esimerkiksi Aleksanterin ja Pyynikin koulu, jotka tunnetaankin nykyään yhteisnimellä Wivi Lönnin koulu. Molemmissa näkyy jugendille tyypillisiä aaltoilevia ja koristeellisia muotoja, toteutettuna suomalaisittain käytännölliseen tapaan. Lönn kunnostautuikin käytännöllisten ja näyttävien koulurakennusten suunnittelijana. Hän perehtyi projekteihinsa huolella, ja haki inspiraatiota opintomatkoiltaan Eurooppaan. Lönnille tarjottiin virkaa koulurakentamisen asiantuntijana, mutta hän ei halunnut jättää toimistoaan.
Tampereelta Jyväskylään
Tampereen kiireet kuitenkin painoivat Lönniä sen verran, että hän muutti vuonna 1911 Jyväskylään. Siellä Lönn tutustui tehtaanomistaja Parviaisen perheeseen, ja päätyi suunnittelemaan suuren osan Parviaisen vaneritehdasta ympäröivistä rakennuksista. Jyväskylän arkkitehtuuria leimaakin Alvar Aallon lisäksi Wivi Lönnin kädenjälki. Erityisesti yliopiston alue on täynnä Lönnin piirtämiä rakennuksia. Sieltä löytyvät esimerkiksi Lönnin oma huvila sekä kruununviljamakasiini, joka muutettiin Lönnin suunnitelmien perusteella kirjastoksi. Nykyään rakennuksessa toimii hostelli.
Wivi Lönnin aktiivinen ura kesti noin 15 vuotta. Tämän jälkeen hän matkusteli Euroopassa tehtaanomistaja Hanna Parviaisen kanssa, jonka kanssa hän myös asui Pariisissa ja myöhemmin Helsingissä. Lönn seurasi arkkitehtuuria aktiivisesti vielä eläköidyttyään, mutta oli sitä mieltä, että funktionalismin kaltaiset uudet tyylisuunnat ja rakentamisen tavat eivät olleet häntä varten. Arkkitehtinä ja uranaisena Wivi Lönn oli poikkeuksellinen tienraivaaja, jonka perintöä arvostetaan ansaitusti niin Suomessa kuin maailmallakin.